Lahden videokuvaajat 70 v historia

Lahden kaitaelokuvaajien taival alkoi 23.11.1956 pidetyssä perustamiskokouksessa Valtakulmassa.

Kaitafilmausajan päätyttyä siirryttiin videoaikaan ja yhdistyksen nimi muuttui Lahden Videokuvaajat ry:ksi. Vuonna 2026 yhdistys täyttää komeat 70 vuotta. Alempana olevassa historiikissa on tiivistelmä yhdistyksen toiminnasta nykyaikaan. 

Kamerat käyvät ja tarinat elävät – Lahden Videokuvaajat ry digitalisaation aallonharjalla, 70v.

Lahden Videokuvaajat ry on tallentanut Päijät-Hämeen historiaa, ihmisiä ja ilmiöitä jo lähes 70 vuoden ajan. 2000-luvulla yhdistys on kokenut suuren murroksen siirtyessään analogisista nauhoista täysin digitaaliseen aikakauteen, striimauksiin ja tekoälykokeiluihin. Samalla sen lahjakkaat jäsenet ovat haalineet menestystä niin valtakunnallisilla harrastajaelokuvan areenoilla kuin kansainvälisestikin.  

Digitaalinen loikka ja paikallishistorian tallennus 

2000-luvulle tultaessa elokuvanteko koki vallankumouksen. Kalliit editointilaitteet ja analogiset materiaalit vaihtuivat tietokoneohjelmistoihin. Lahden Videokuvaajat ry on vastannut haasteeseen tarjoamalla jäsenilleen säännöllistä koulutusta muun muassa DaVinci Resolve -editointijärjestelmän saloihin.  
 
Lahden Videokuvaajat on panostanut tekoälyyn koulutuksessaan ja sen tuloksena on syntynyt kaksi merkittävää elokuvaa. Jari Kangas on tehnyt vaikuttavan elokuvan Lahden kylän palosta vuodelta 1877. Sen ensi-ilta oli 16.9.2026 Kino Iiriksessä. Elokuvaa on katsottu netissä jo 5 päivässä, yli  
11.000 kertaa. Janne Nykänen on tehnyt tekoälyllä täyspitkän elokuvan, jonka tapahtumat sijoittuvat Lahteen. 

Yhdistyksen toiminnan ydintä 2000-luvulla on ollut paikallisen historian ja kulttuurin säilyttäminen. Videokuvaajien käsissä on syntynyt kattava arkisto lahtelaista historiaa. Dokumenttien aiheiksi ovat päätyneet niin Nuorisotyön tekijä Pentti Sormunen, Malskin piippu, Anttilanmäen kyläjuhlat 2019, kuin kaupungin merkkihenkilöstä August Fellmanista, sekä kuvataiteilija Olavi Lanusta hiihtäjälegenda Siiri ”Äitee” Rantaseen. Nykyisin yhdistys toimii monipuolisena tarinankertojana, joka tekee myös tilaustöitä, tallentaa yrityshistorioita ja toteuttaa suoria verkkolähetyksiä eli striimauksia. 

Menestystä ja arvokkaita UNICA-mitaleita 

Yhdistyksen jäsenistö koostuu intohimoisista harrastajista ja ammattilaisista, joiden kädenjälki on huomattu laajalti. Korkeimmaksi kansainväliseksi tunnustukseksi harrastajaelokuvaajien hyväksi tehdystä työstä ja elokuvallisista ansioista jaetaan kansainvälisen UNICA-järjestön kultaista mitalia. Tämän harvinaisen tunnustuksen on Lahden Videokuvaajista pokannut peräti neljä ansioitunutta tekijää:  
 
Risto Koivistoinen (pitkäaikainen puheenjohtaja 1990–2004, joka toimi myös kouluttajana ja liittotason vaikuttajana 
Aatos Suomilammi (Puheenjohtaja 2008–2010 ja pitkäaikainen sihteeri) 
Kauko Vilkko (Hopeamitali Itä-Saksassa 1984 Lea elokuvalla) 
Keijo Skippari (Puheenjohtaja 2004–2008, Kultamitali Romaniassa 2016 Rintamalotta elokuvalla) 

Valkokankaiden yleisömagneetit ja SM-mitalistit 

Yksi 2000-luvun suurimmista lahtelaisista harrastajaelokuvailmiöistä on ollut Keijo Skipparin ja Tertta Saarikon ohjaama osittain dramatisoitu Lemmenlatu-dokumentti, jota oli tekemässä Lahden Videokuvaajien jäsenten lisäksi Ainopuiston teatterin näyttelijöitä ja paljon muita vapaaehtoisia Lahtelaisia.  

Paikallista historiaa luotaavaa teosta on esitetty Lahden elokuvateatteri Kino Iiriksessä jo reilusti yli sata kertaa, ja se on kerännyt huiman, yli 10 000 katsojan yleisön – saavutus, jolle monet kaupallisetkin dokumentit häviävät. 

Myös Filmi- ja Videokuvaajien Liiton (FVL) SM-kilpailuissa lahtelaiset ovat olleet vakiovieraita mitalipallilla. Esimerkiksi vuonna 2025 menestystä satoi urakalla, kun Keijo Skippari voitti kultaa dokumenttisarjassa teoksellaan ”August Fellman”, Tytti Kosola hopeaa avoimessa sarjassa elokuvalla ”Uusi alku”, Leena Vasankari pronssia elokuvalla ”Muezza”, sekä Jari Kangas pronssia minuuttisarjassa tekoälyllä luodulla ”Mies ja susi” elokuvalla. 

Yhdistyksen matka jatkuu vireänä kohti 70-vuotisjuhlia. Kamerat käyvät Lahdessa edelleen, ja uusia projekteja – aina koko perheen komedioista tekoälyä hyödyntäviin lyhytelokuviin – syntyy jatkuvalla syötöllä Päijät-Hämeen asukkaiden iloksi. 

Lahden Videokuvaajien jäsenen Keijo Skipparin Elsa Vanhalasta ohjaama dokumenttielokuva Rintamalotta saavutti historiallisen kultamitalin kansainvälisillä harrastajaelokuvien UNICA-festivaaleilla Romaniassa vuonna 2016. Teos kilpaili kovatasoisessa World Movie Contest -tapahtumassa, johon osallistui 95 elokuvaa 23 eri maasta. Keijo Skippari on edelleen ainoa suomalainen ohjaaja, joka on videoformaatin aikana voittanut kultamitalin Unica-festivaaleilla. 

Lahden Videokuvaajat ry (LVK) 

On ollut jo 70 vuoden ajan korvaamaton Lahden kaupungin historian taltioija ja paikallisen audiovisuaalisen kulttuurin moottori. Harrastajia ja ammattilaisia yhdistävällä seuralla on merkittävä rooli kaupungin identiteetin rakentamisessa ja paikallisen osaamisen kehittämisessä. Yhdistyksen merkitys Lahden kaupungille voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen: 

1. Elävän kaupunkihistorian ja kulttuuriperinnön tallentaminen 

LVK:n jäsenet ovat vuosikymmenten ajan kuvanneet ja dokumentoineet Lahti-seuran ja muiden kumppaneiden kanssa Lahden kehitystä, arkkitehtuuria ja arkielämää. Heidän käsissään on syntynyt laaja teosluettelo, joka pitää kaupungin muistia elossa. Merkittäviä paikallisaiheita ovat olleet muun muassa: 

Kaupunkikulttuuri ja ilmiöt: Dokumentit 1960-luvun lahtelaisesta populaarikulttuurista, Malskin piipusta, Tipalan 100 vuotisesta toiminnasta, Lahden Reippaasta sekä perinteisistä Anttilanmäen kyläjuhlista 2019. Lisäksi Keijo Skippari ohjasi ”Lahti Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021” dokumenttielokuvan, joka kertoo ihmisistä ja yhteisöistä, jotka pyrkivät omilla valinnoillaan vähentämään luonnon kulumista ja saastumista. 

Lahtelaiset suurnimet: Muotokuvat ja elämäkerrat alueen merkkihenkilöistä, kuten hiihtäjälegenda Siiri ”Äitee” Rantasesta, nuorisotyöntekijä Pentti Sormusesta, kuvataiteilija Olavi Lanusta sekä tehtailija August Fellmanista.   

2. Koulutus ja nuorisotyö 

Yhdistys on toiminut vuosikymmeniä matalan kynnyksen oppimisympäristönä, joka on tarjonnut lahtelaisille opetusta videokuvauksessa ja editoinnissa. Historiallisesti yhdistyksen jäsenet (kuten pitkäaikainen puheenjohtaja Risto Koivistoinen) ovat tehneet tiivistä yhteistyötä muun muassa Lahden kaupungin nuorisopalveluiden kanssa opettamalla laitteiden käyttöä Sammonkadun nuorisotilojen Videopajalla. Tämä on avannut monelle nuorelle polun aina media-alan ammattilaiseksi. 

3. Audiovisuaalisen kulttuurin elävöittäminen 

Yhdistyksen toiminta luo Lahteen elävää elokuvakulttuuria yhteistyössä paikallisen Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen kanssa. Lahden videokuvaajien järjestämät dokumenttinäytökset Kino Iiris -elokuvateatterissa keräävät säännöllisesti salit täyteen paikallisia asukkaita, mikä vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta ja kaupunkiylpeyttä.  

3.1 Suomen Kotiseutuliitto valitsi vuonna 2014  

Vuoden kotiseututeoksi lahtelaisen "Lahti-filmit talteen ja esille" -hankkeen. Palkinto oli merkittävä tunnustus laajalle yhteistyöprojektille, jota luotsasivat Lahti-Seura ry, Päijät-Hämeen elokuvakeskus, sekä Lahden Videokuvaajat ry. Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen 
perinnearkistossa on yli 100 000 valokuvaa, satoja ohjelmia Hennalan varuskunnan lakkauttamisesta, sekä tuhansia Lahtelaisilta henkilöiltä skannattuja valokuvia ja kaitafilmejä. 
 

Tänä vuonna Lahden Videokuvaajat ovat digitoineet ja kuvanneet Nastolalaisten lottien kertomuksia ja taltioineet 4.6.2026 Kino Iiriksessä pidetyn historiallisen Lottajuhlan, johon osallistui myös Sotilaskotisisaria ja Marttoja kertomassa sodanaikaisista tehtävistä rintamalla. Juhlasta valmistuu taltiointi vuoden loppuun mennessä. 

Digitoiduista materiaaleista on koostettu esityskelpoisia dokumenttielokuvia, jotka kuvaavat Lahden seudun arkkitehtuurin, teollisuuden, talouden ja kaupunkikulttuurin kehitystä vuosikymmenten varrelta. Viimeisin Urkuviikoilta saatu kaitafilmi näyttää vanhan puukirkon jumalanpalveluksen ennen kirkon purkamista. Lahti-filmit tuovat hyvin esille sotien jälkeistä kaupunkikulttuuria. Liikkuva kuva visualisoi ja herättää menneisyyden eläväksi. 
Kerätyt ja digitoidut lahtelaisten kotialbumien aarteet eivät jää pölyttymään arkistoihin, vaan ne on siirretty julkiseen ja maksuttomaan Finna-verkkopalveluun. Voit selata ja etsiä Lahti-aiheisia historiallisia kuvia suoraan Finna.fi-sivustolta hakusanalla "Albumit auki Lahti".  

Lahden Videokuvaajissa on myös paljon naisia, jotka ovat osallistuneet yhdistyksen monipuoliseen koulutukseen. Pirkko Lauttamus ja Arja Savolainen ovat molemmat tehneet merkittävän uran nousemalla yhdistyksen kursseilta aina Lahden Videokuvaajat ry:n puheenjohtajiksi. Heidän polkunsa yhdistyksen johtoon kuvastaa Lahden Videokuvaajien vahvaa ja tuloksellista koulutustoimintaa. Arja Savolainen on toiminut vuodesta 2022 alkaen Filmi- ja Videokuvaajien liiton puheenjohtajana. 

Leena Vasankari on Filmi- ja Videokuvaajien liiton SM-kilppailuissa menestynyt jäsenemme usealla palkintosijalla. Hän on myös toiminut monipuolisena kouluttajana yhdistyksen jäsenilloissa. Leena Vasankarin vetämät koulutusosuudet ovat keskittyneet häneen vahvaan osaaamisalueeseen, josta mainittakoon "Dokumenttielokuvan visuaalisesta kuvakerronta".

Keijo Skippari syyskuu 2026